Lirama

Niin kauan mies taas kulkenut on
Hän ettei muista lähtemistään
Tienviitta tuossa maalaamaton
Vain näyttää näyttävän ikävää
Ja nainen katsoo ikkunastaan
Hän seisoo siinä tähtiä päin
Yö ryöminyt on jo kuorestaan
Enkelit miettii, miksi on näin

Vielä sua kaipaan niin
Kun tienoota varjot niittää
Ja syksyä pitkää riittää
Yö illan iltaan liittää

Vielä sua tahdon niin
Vaikka aurinko kultaa huoneen
Tai yö menee suoraan suoneen
Tällaisen liikaa juoneen

Vielä sua tahdon niin
Mä vaikka jo lauloin muille
Kuiskaillen ajopuille
Hauraille linnunluille

Luoksesi kaipaan niin
Mun nälkäni tyydyttäisi
Otsani viilentäisi
Ryysyni kylvettäisi

Aina mä tahtoisin
Vain viipyä vielä noissa
Sun kauniissa kosteikoissa
Vaikka oon ollut poissa

Mies etsii kesää talvesta niin
Hän ettei tunne lämpöä sen
Hän eksyy karttoihin eilisiin
Ja löytää rauniot rakkauden