Lirama

When the sun finished her tour, one of her sisters lingered around:
the last Ray of Day.
Twilight crawled into the forest; golden-winged Ray of Day
was just going to flee in front of it,
when she saw little Spirit of Night coming toward her;
who had just gotten up out of his cave.
You see, Spirit of Night can, before the end of day,
never set foot above the ground.

They looked at each other. Spirit of Night, in his chest
felt a warm glow.
Said: "You''re burning my eyes, but, in my life,
I have never seen anything as wonderful!
What does it matter, though your shine blinds me;
it''s good living in the dark.
Come with me, then I''ll show you the way to my home cave,
and take you there as my lover."

Ray said: "My dear troll, darkness takes my soul away,
and I don''t desire death.
Away I have to go quickly; if I don''t soon fly toward the light,
I can not live any moment longer!"
Thus left beautiful Ray of Day, but still,
while Spirit of Night walks in the dark,
he thinks: "Why is here one a child of the light,
and loves the other the night?"

Aurinko kun päätti retken, siskoistaan jäi jälkeen hetken
Päivänsäde viimeinen.
Hämärä jo metsään hiipi; Päivänsäde kultasiipi
aikoi juuri lentää eestä sen,
Kun Menninkäisen pienen näki vastaan tulevan;
se juuri oli noussut luolastaan.
Kas: Menninkäinen ennen päivän laskua ei voi
milloinkaan elää päällä maan.

Katselivat toisiansa. Menninkäinen rinnassansa
tunsi kuumaa leiskuntaa.
Sanoi: "Poltat silmiäni, mutten ole eläissäni
nähnyt mitään yhtä ihanaa!
Ei haittaa, vaikka loisteesi mut sokeaksi saa;
on pimeässä helppoo vaeltaa.
Käy kanssani, niin kotiluolaan näytän sulle tien,
ja sinut armaakseni vien."

Säde vastas: "Peikko kulta, pimeys vie hengen multa,
enkä toivo kuolemaa.
Pois mun täytyy heti mennä, ellen kohta valoon lennä,
niin en hetkeäkään elää saa!"
Jo niin lähti kaunis Päivänsäde, mutta vieläkin,
kun Menninkäinen yksin tallustaa,
hän miettii: "Miksi toinen täällä valon lapsi on,
ja toinen yötä rakastaa?"