Lirama

Kukaan ei tiedä, kuka oikeasti olen
En ole koskaan ennen tuntenut oloani näin tyhjäksi
Ja jos koskaan tarvitsen ketään mukaani,
Kuka lohduttaa minua ja pitää minut vahvana
Me kaikki soudamme kohtalon veneessä
Aallot jatkavat tuloaan, emmekä me voi paeta
Mutta jos me koskaan eksymme matkallamme
Aallot ohjaisivat sinut läpi seuraavan päivän
Hengitän kaukaisuudessa, kuin olisin muuttunut läpinäkyväksi
Kaikki näytti pimentyneen, mutta silmäni olivat ainoastaan peitetyt
Rukoilen rukoukseni ja odota uutta päivää
Meren, joka loistaa elävästi, äärelle saakka

Kukaan ei tiedä, kuka oikeasti olen
Ehkä he eivät piittaa hittoakaan
Mutta jos koskaan tarvitsen ketään mukaani,
Tiedän, että seuraisit minua ja pitäisit minut vahvana
Ihmisten sydämet liikahtelevat ja tahtovat horjahtaa
Kuu uudella kierroksellaan tuo jälleen  veneitä mukanaan

refrain:
Ja joka kerta nähdessäni kasvosi
Meret vellovat sydämessäni
Saat minut haluamaan kiskomaan airoja,
Ja pian voin nähdä rannan

Oi, voin nähdä rannan
Milloin... näen rannan?

Haluan sinun tietävän, kuka oikeasti olen
En koskaan kuvitellut tuntevani näin sinua kohtaan
Ja jos koskaan tarvitset ketään mukaasi,
Seuraan sinua ja pidän sinut vahvana
Matka jatkuu yhä, myös tyyninä päivinä
Kuu uudella kierroksellaan loistaa jälleen veneille
Rukoilen rukoukseni ja odota uutta päivää
Meren, joka loistaa elävästi, äärelle saakka

refrain

Soutaen kohtalon veneessä
Aallot hyökkäävät kimppuumme
Yksi toisensa jälkeen
Mutta se on myös ihmeellinen matka
Mikä tahansa niistä on ihmeellinen matka