Lirama

Näin minä ihanan tähdenlennon,
aattelin: yksinkö jäit kuin mä jäin,
sortiko suru sun sielusi hennon
keskeltä kylmien ystäväin?

Taivaan tulikukka-yrttimailla
olit kai pieni ja pilvessä ain,
ehkä et loistanut muiden lailla,
olit kai unta ja usvaa vain.

Pois sinä lensit avaruuteen,
niin ehkä löysit, mitä sä hait,
sammuessasi maailmaan uuteen
kauniimman, kirkkaamman loiston sä sait.