Ulvoin kuuta mustaa, ulvoin kuuta, kutsuin kuolemaa
Ei kiiras roihua, kuin minä roihuan
Tusina sakaraa on liikaa, kaikkeutta kuvastamaan
Kumarsin kultaa, kultaa kumartaen tartuin Tuonelaan
Ei valo lankea kuin minä lankean
Siivetkin kutittaa voi hetken
Voin minä yön
Niin tiimalasi kääntyy, kääntyy alaspäin
Vanhin voitehista, kanssa veren käsikkäin
Hiekka valuu maahan, kylmään uinuvaan
Vaan ei unet idä, idä ilman unelmien nukkujaa
Kiitin hulluudesta, kiitin julmuudesta Jumalaa
Ei meret kuohua kuin minä kuohuan
Aallot voi armoaan pois jakaa
Voi minä en
Niin tiimalasi kääntyy, kääntyy alaspäin
Vanhin voitehista, kanssa veren käsikkäin
Hiekka valuu maahan kylmään uinuvaan
Vaan ei unet idä, idä ilman, ilman unelmien
Unelmien nukkujaa
Niin tiimalasi kääntyy, kääntyy alaspäin
Vanhin voitehista, kanssa veren käsikkäin
Hiekka valuu maahan kylmään uinuvaan
Vaan ei unet idä, idä ilman, ei ei
Ei unet idä, idä ilman unelmien nukkujaa
|
|
