Lirama

Hänen kanssaan muuten selviä en,
Aina korvissani kuulen tuon loukkauksen.
Hänet hengiltä otan, jos onneni suo,
Ja palaan vielä tänään tyttöni luo.

Mut kuka tietää, milloin kuolen, toisin käydä voi.
Millään ei väliä silloin, ei loukkaukset enää soi
Korvissani, säälin vain rakastain.

refrain:
Mulla tyttö on, kuinka häntä rakastankaan!
Niin helposti pelkää hän,
Etten palaisikaan mä häntä rakastamaan,
Että yksin jää hän.

Toisaalla toinen mies toteaa:
"En koskaan vetäjää nähnyt oo niin nopeaa."
Vaikka pelkään, en tieltänsä väistyä vois,
Ja jos kuolen, pelkurina kuole en,
Vaan puolesta kunnian. Hengenvedon viimeisen
säästän kuollakseni huokaisten:

refrain

Verenpunainen taivas takana vuorten
Yksin todistaa saa verileikkiä nuorten.
Luoti kummankin kohtaa ja paikalle jää
Vain kaiken turhuus ilmaan väreilemään,

Vain kaiken turhuus tuon voi ymmärtää.
Paikalle tuuli toi sen ja pian vie sen iltaan pimenevään,
Vielä kuulla voi sen yhteislaulun hiljaisen:

Mulla tyttö on, kuinka häntä rakastankaan!
Niin helposti pelkää hän,
Etten palaisikaan mä häntä rakastamaan,
Että yksin jää hän,
Kun luodin saan päähän.
(4x)