Lirama

Valon välähdys, pehmeä silti kirkas
Kävelen alla ikiyön varjojen
Koskaan olisi saanut tietää
Tämän kaltainen paikka oli olemassa
Missä maailma palaa
Ja silti voin vielä elää

En kuule myrskyä enää
Enkä tiedä mitä varten se on
En voi tuntea jalkojani
Mutta silti jatkan kulkua
En voi tuntea käsiäni
Mutta silti lepään tietäen
Että en kulje yksin

Kaukana hämärä odottaa
Avautuu syleilyyn

Tämä ankara maa
Palanut ja tahrainen
Sotilaiden verestä
Jätetty putoamaan sateeseen
Kaikki valo maailmasta tänään
Ei valaise yötä
Minne olen poistumassa