Lirama

Pöydällä on kirje
Ja pullo mustetta
On surullisuus sydämessäni
Monta ajatusta ajateltavana
Kirje kirjoitettavana
Asioita sanottavana
Tuijotan ulos ikkunasta
Ja alkaa sataa

Nyt, kuinka minun pitäisi se kertoa?
Näyttääkseni sinulle
Etten tahtonut satuttaa sinua
Usko vain minua
Mutta minä olin harhaanjohdettu
Poltin sormeni tulessa
Nyt sinusta tuntuu kaltoinkohdellulta
Nyt tunnen itseni valehtelijaksi

Ennen rakastimme toisiamme
Ikuisesti
Ajattelet yhä että meidän pitäisi vaivautua
Tai päästää irti?
Näetkös kun olen kovan onnen nainen
Etkä sinä ole onnekas tähti
Luulen että nyt me pilasimme sen
Mennään takaisin alkuun

Nautit vapaudestasi
Tai niin he sanovat
Mutta silmäsi eivät loista
Kuten eilen
Luulen että kummajaiset ovat minua vastaan
Tahdon vain yrittää
Liekki palaa yhä
Syvällä sisällä

Ennen kutsuit minua kullaksi
Et enää
Nyt kutsut minua pettäjäksi
Tiedän tilanteen
Kyllä olen kovan onnen nainen
Mutta sinä et ole kiven kylmä mies
En ole lopettamassa tätä kun vielä voin
Tiedän että olen sinun naisesi
Sinä tiedät että olet mieheni

Kaikilla on unelma, jokaisella näytelmällä on kohtauksensa
Jokainen yö, jokainen päivä on elinaika
Jokainen valinta, jokainen ääni repii sydäntäni
Kaikki elämäni päivät olen odottanut
Ja toivo ei ole todella koskaan hävinnyt

Ennen rakastimme toisiamme
Me tiedämme että rakastimme
Joten ehkä meidän pitäisi vaivautua
Ja lopettaa esittämästä tyhmiä
Tulen olemaan sinun kovan onnen naisesi
Olisitko kovan onnen mieheni?
Liekki palaa yhä
Ota vain kädestäni
Tiedät että olen sinun naisesi
Tiedän että olet mieheni