Lirama

Onko kohtalonain
Aina olla vain
Lähiöprinsessa?
Näille kulmille jää
Täällä päivystää
Lähiöprinsessa
Vaikka haaveissa lennän ja siivet saan
Palaan ostarin kulmille uudestaan

Onko kohtalonain
Täällä olla vain
Lähiöprinsessa?
Sata harmaata seinää ja ikkunaa
Joka parveke toisensa toisintaa
Vastapäätäni naapuri tuntematon
Yhtä yksinäinen on
Joka päivä mä tuijotan maisemaa
Jonka ankeus mieltäni ahdistaa
Ikkunalla käy varpunen vaatiomaton
Sekin yksinäinen on

Onko kohtalonain aina
Unta kaupungin loistosta kerran näin
Tänne saavuin ja työtäkin ilman jäin
Ja nyt ostarin käytävä maalamaton
Paikka yksinäisten on
Sieltä hetkeksi kohtaloseuraa saan
Joku heistä on jättänyt syntymämaan
Kotiseutu vain haaveemme kuolematon
Meidän yksinäisten on