Lirama

Oi, näen kasvosi kuin unessa
Silmät, joissa varjot hukkuvat
Jähmettyneenä vihaiseen katseeseen
Ja tunnen olevani kuin vapaasti palava paperi
Tuuli särkee minut
Olen taivas, olen meri

Kulje toistaiseksi
Loputtomia päivä elossa jotenkin

refrain:
Tuijottaen, uneksien, kylmä sade, höyryävä iho
Vain hieman sumua silmissäni
Vereni vuorovedet seuraavat kalpeaa kuuta
Piirtäen sieluni taivaalle

Seisoen täällä, missä unelmilla joskus oli koti,
Tyhjyys nyt kutsuu
Siellä missä toivo mureni muurien mukana
Ja tunnen olevani kuin tomua, ilmaa kevyempi
Pienimmän rukouksen siivittämänä
Määränpäänä mikä vain

Kulje toistaiseksi
Loputtomia päivä elossa jotenkin
Pitäen tahdin

refrain

Tähdet, ne ovat taivaanlaajuisia, ainiaan palavia
Arvet, ne kaiverrat syvään, mutta koskaan et opi

Oi, näen kasvosi kuin unessa
Silmät, joissa varjot hukkuvat
Jähmettyneenä vihaiseen katseeseen