Lirama

Annas kun mä kerron, sä kun aina kyselet
Menneisyyden haamut, usein esiin utelet
En kai ole kovin ylpee, mutta maksaa kyllä sain!
Mies kulkee, miehen menneisyys on menneisyyttä vain!

Mä palvon sua, sä tiedät sen
Koskaan pettää sua vois en!
Katso mua, ja anna mun sua rakastaa!

Mä olin vielä poikanen, kun viinaa trokasin
Pillereitä, pulvereita myöskin kauppasin
Katu oli koti, kyttä lähin omainen
Olin ehkä aavistuksen rentun oloinen

Huimaa kyytiä silloin elettiin
Kynttilät vauhdilla poltettiin
Silmä silmästä, hammas vaikka kahdesta!
Se oli uljasta!

Aivan liian nuorena mä menin naimisiin
Gimma venas pentua, me kaikkee vedettiin
Se sai kai jonkun taudin, mä tarkkaan muista en!
Hautuumaalta juoksin hullunlailla nauraen!

Huimaa kyytiä silloin elettiin
Kynttilät vauhdilla poltettiin
Kunniavelka, tapa, tee huorin, varasta!
Mutta tee se kunnolla
Tee se kunnolla, tee se kunnolla!
Ei sua ne koskaan saa!
On maailma vaarallinen
Tartu kiinni siihen nyt!

Ei sua ne koskaan saa
Sä vastaan maailmaa
Ei sua voi alistaa!
Ei ne saa!
Oon pahin, oon pahin,
Mä oon pahin, tiedän sen!
Polvistun, ja sua rukoilen!
Oon pahin, mä oon pahin,
Mä oon kuningas konnien
Mut mä nousen, vaikka vielä horjuen

Oi rakkain, voimakkain,
On tää tunne yhteinen!
Sun kanssas enää horjahtele en!