Lirama

Ohhh...
Muista...
Ohhh, Minä muistan...
Haluan tietää...

Missä olit kun sanoin että rakastin sinua?
Ja missä olit kun itkin öisin?
Heräten, en voinut nukkua ilman sinua.
Ajatellen kaikkia niitä aikoja mitkä jaoimme.

Muistan kun sydämeni särkyi.
Muistan kun lopetin rakastamisesi.
Sydämeni ei voinut kestää enempää sinua.
Olin surullinen ja yksinäinen.
Muistan kun kävelin ulos.
Muistan kun huusin että vihaan sinua.
Mutta jotenkin syvältä sisältäni rakastan sinua yhä.
Olen surullinen ja yksinäinen.

Kukaan ei tiennyt kaikkea kipua minkä kävin läpi.
Kaikki rakkaus jota säilytin syvällä sydämessäni sinua varten.
En tiennyt minne menisin, missä olisin.
Mutta sait minut jäämään.
Ja ynnä sydämeni se vain, se vain jatkoi kertomaan minulle niin.

Muistan kun sydämeni särkyi.
Muistan kun lopetin rakastamisesi.
Sydämeni ei voinut kestää enempää sinua.
Olin surullinen ja yksinäinen.
Muistan kun kävelin ulos.
Muistan kun huusin että vihaan sinua.
Mutta jotenkin syvältä sisältäni rakastan sinua yhä.
Niin surullinen ja yksinäinen.

Ei ollut muuta paikkaa minne mennä, oh.
Ei ketään muuta jonka puoleen kääntyä, ei.
Loppuikäni, lupasin itselleni, tulen rakastamaan itseäni ensin rehellisesti.

Muistan kun sydämeni särkyi.
Muistan kun lopetin rakastamisesi.
Sydämeni ei voinut kestää enempää sinua.
Olin surullinen ja yksinäinen.
Muistan kun kävelin ulos.
Muistan kun sanoin että vihaan sinua.
Mutta jotenkin syvältä sisältäni rakastan sinua yhä.
Niin surullinen ja yksinäinen.

Muistan kun kävelin ulos.
Muistan kun lopetin rakastamisesi.
Sydämeni ei voinut kestää enempää sinua.
Niin surullinen ja yksinäinen, hei.
Muistan kun ryntäsin ulos.
Muistan kun lopetin rakastamisesi.
Olin surullinen ja yksinäinen.