Hevina - Elämä muuttuu • correction
finnish
Mä en oo kokenu ikinä mitään yhtää kovaa kuin tämän
Ja tunnen lapsuuteni vähenevän
Mä kasvan koko ajan vahvemmaksi
Kestän vaikka mitä
Mut yhtä asiaa en ymmärrä; Miks mun sydän ei kestä iskuja kovia
Naarmuja, lovia? Miks se on yhtä haavoittuvainen, heikko ja pieni?
Mikähän mun tarkotuskin lieni
Jos kerta tälleen kävi, moni sen päälle näki
Et sorruin ekaan, ehkä mun vikaan rakkauteen
Sotkeuduin lankaan, mitä mä siitä sainkaan
Katso mua nyt, mitä olet saanut aikaan
Pyydätkö anteeks? Osaatsä vielä?
Onko sulla hajuu, omantunnon tajuu?
Tarviitko apuu? No mä en auta
Muistatko kuinka jätit mut kadulle yksin
Niin monta kertaa, mut luulen et kaikki kyllä muuttuu
Vaikka multa nyt luottamus puuttuu
refrain:
Niin, elämä muuttuu
Vaikka multa vielä sille pohja puuttuu
Niin, elämä muuttuu
Jos jätät mut nyt yksin tähän pihalle
Usko huvikses jätkä, ethän naura vihalle
Sillä täynnä olen sitä, ettäkö mitä?
No sua, ja sun ikuisia valkosia valheita, katseitas
ja niit sanoi joilla tyttöjen sydämet ihastuksella täytät
Ja täysin rikki ne käytät, sydän on herkkä jokaisella
Mut jonain päivänä paha saa palkkansa, jos ei tänään
Niin ehkä sit huomenna, ehkä ei koskaan
Sekään ei oo varmaan
Ja sit lähen pois, niskoja nakellen
Pakkaan laukkuni jo valmiiks, lähtöni koittaa pian
se korjaa vois sun vian
Mut epäilen, et kerran ku mokas
sait maineen ikuisen
refrain (2x)
Olen joskus tosi kriittinen, tiedän sen
Mut sellanen oon, negatiivinen mieli
Eikä se muuksi tänään muutu
Ehkä positiiviseks ees halua en