Lirama

Jeah, jeah.
Sä lähdit pois
ja satutit mua pahasti
vaikka annoin kaikkeni ja sua
paljon rakastin.
Mä pidin susta kii ja sanon
ei oo huolta
minkä vitun takii sun piti
nuorena kuolla?
Olit mun kaunis enkeli täs pahas maassa
oot vielki se sama enkeli
mutta taivaassa.
Mä kaipaan sua, mä
valutan jo kyyneltä
ase mun kädes
ja kohta ollaan taas yhdessä.

Päivästä iltaa ja illasta aamuun
oloni oli kuin kuollut haamu,
kaikkeen olin valmiski
käteesi tarttuu
ja alttarilla olisi ollut sormus,
tarinaa nuoresta kauniista rakkaudesta
sitten Toni teki loput
haaveista.
Mietin pitkää kumpi eksy polusta
sitten kerron mikille
pahasta olosta.
Kerkesin jo
naruunki tarttuu
mut onneks kavereita
joilta saa apuu.
Tuki ja turva multa ei tuu puuttuu
vaik välil ittelleni sattus suuttuu.
Mut olen muute alkanu, tarttuu
siitä paha olo kaatuu
haihtuu ja muuttuu.
Hyväksi suunta
täst parantuu
puoli vuotta muistin en sua unohtanu.

Mä yritän unohtaa
mut en pysty siihen
pakko vaan jatkaa vaik on uupuneet liikket
oon uupunut siihen
et mä aina menetän.
Älä lähde pois
anna mä selitän.
Paha olo yksin
oo viel hetki mun kanssa.
Paska olo nytki
se on nii mutta vastas
sä tiedät sen hyvi
mut et vissii jaksanu
halusin sun luo
mut niin ei tapahdu.
Ainut mihin havahdun on mun viinapullo
pää sekasin
sillä pahan olon huuhdon.
Päähän jäi huudot:
Sä oot se kusipää
joo mul on kusta pääs
mut susta unta nään.
Älä lähde pois
jää viel tähä
unohdetaa menneet ja jatketaan tästä
en todellakaa
totu tähä koskaa
oon monel tavalla yrittäny kestää tän roskan.