Lirama

Arkihuolesi kaikki heitä,
Mieles' nuorena nousta suo.
Armas joulu jo kutsuu meitä
Taasen muistojen suurten luo.
Kylmä voisko nyt olla kellä,
Talven säästä kun tuoksahtaa
Lämmin leuto ja henkäys hellä,
Rinnan jäitä mi liuottaa?

Syttyi siunattu joulutähti
Yöhön maailman raskaaseen.
Hohde määrätön siitä lähti,
Viel on auvona ihmisten.
Kun se loistavi lasten teille,
Päilyy järvet ja kukkii haat.
Kuusen kirkkahan luona heille
Siintää onnelan kaukomaat.