Istu tähän näin oi vanha ystäväin
Isäntä tuolin sulle ojentaa
Tulitko viemään jo heidät mukaasi
Vain kenties vain
ohi kulkemaan sattumaan
Sofia rouva ja hänen miehensä
istuvat iltapäivää kanssa kuoleman
Vanha matriarkka laittaa
jo teehesi hunajaa
He niin harvoin enää vieraita
luokseen saa
Joka aamu kun aurinko nousee
Nuo kaksi kiittää
että vielä päivän sai
Lähti vieras
mutta keppinsä jätti kai
Sen vielä saapuu noutamaan
48 vuotta, 13 lasta
Ja rakkaus muuttaa vierashuoneeseen
Kun elämästä jäljellä on muistot
Niin katkeruus valtaa tilaa
hiljalleen itselleen
Niin he juovat teetä taas kanssasi
Ja emäntä tunnelmaa keventää:
"Oi tuntuu kuin olisi joulu
miten satuitkin näin kauniina päivänä
kylään ehtimään"
|
