Lirama

Päivät painui iltaan,
Tunsin valon himmenneen.
Taival tummui alla
Lyhenevän askeleen.

Pysähdyin sun verannalles
Ja mieleni mä rohkaisin
Ja pyysin yöksi suojaa,
Mut mielessäni rukoilin.

refrain:
Pidä minusta lujaa kiinni,
Tai katoan yön syvyyksiin.
En tahdo pudota yksinäisten
Miesten suureen kanjoniin.

Olen nähnyt monen miehen
Taipaleeltaan suistuneen.
Takaa nauravien silmien
Mustan kuilun tyhjyyteen.

Mä tiedän, saavuin myöhään luokses,
Mut silti yhä toivoisin,
Etten joudu enää koskaan
Kylmään yöhön takaisin.

refrain

Ja mä pysähdyin sun verannalles
Ja mielessäni rukoilin,
Etten joudu enää koskaan
Taipaleelle takaisin.

refrain

Pidä kiinni,
Lupaa niin.
En tahdo sinne
Yksinäisten kanjoniin.
Siis pidä kiinni,
Lupaa niin.