Lirama

En koskaan kertonut sinulle mitään itsestäni
En koskaan tehnyt sinulle selväksi miten tunnen sinua kohtaan
Olen tottunut olemaan yksin sisällä salaisessa maailmassani
Mutta nyt tuntuu että olen juuttunut tähän
valheiden kehään
Meidän valheidemme

estribillo:
Joka kerta kun kosketamme
Se kiskoo minua erilleen
Ei ole paikkaa minne juosta
Varjosta joksi olen tullut
Antaisin kaikki pelkoni pois
Mutta nyt itken näitä kyyneleitä
Kymmenen tuhatta valovuotta

La, la, la valovuotta

Kaiken aikaa kävelen läpi tämän loputtoman harmauden
Kaikki päivät kuluvat ilman mitään merkitystä minulle
Annan itseni uskoa että jonain aamuna sinä jäät
Mutta pidät minua roikkumassa takana näiden
pimeiden valheiden
Meidän valheidemme

estribillo

La, la, la valovuotta

Jos vain yhden päivän
Teeskentelisit että olen ainoa
Ettei ole mitään muuta paikkaa minne mennä
Ja ettei sinulla ole ketään muuta pideltävänä
Minusta on tullut vanki
yön
Kymmeneksi tuhanneksi valovuodeksi

La, la, la valovuodeksi

estribillo

La, la, la valovuotta