Lirama

Olen kirjoittamaton, et voi lukea ajatuksiani, olen määrittelemätön
Olen vasta alussa, kynä kädessäni, lopettaa suunnittelemattomuuden

Katson tyhjää sivua ennen sinua
Avaan likaisen ikkunan
Annan auringon valaista sanat joita et löydä
Etsit jotakin matkan varrella
Niin lähellä että voit lähes maistaa sen
Vapaudut estoistasi

Tunne sade ihollasi
Kukaan ei voi tuntea sitä puolestasi
Vain sinä voit päästää sen sisään
Ei kukaan muu, ei kukaan muu
Voi puhua sanoja huulillasi
Kastele itsesi sanomattomilla sanoilla
Elä elämäsi syli avoinna
Tämä on se päivä jona kirjasi alkaa
Loput on vielä kirjoittamatta

Minä rikon perinteitä, joskus valintani, ovat aivan hulluja
Me edellytämme ettemme tee virheitä, mutta en voi elää sillä tavalla

Tuijotan tyhjää sivua ennen sinua
Avaan likaisen ikkunan
Annan auringon valaista sanat joita et löydä
Etsit jotakin matkan varrella
Niin lähellä että voit lähes maistaa sen
Vapaudut estoistasi

Tunne sade ihollasi
Kukaan ei voi tuntea sitä puolestasi
Vain sinä voit päästää sen sisään
Ei kukaan muu, ei kukaan muu
Voi puhua sanoja huulillasi
Kastele itsesi sanomattomilla sanoilla
Elä elämäsi syli avoinna
Tämä on se päivä jona kirjasi alkaa
Loput on vielä kirjoittamatta

Tunne sade ihollasi
Kukaan ei voi tuntea sitä puolestasi
Vain sinä voit päästää sen sisään
Ei kukaan muu, ei kukaan muu
Kastele itsesi sanomattomilla sanoilla
Elä elämäsi syli avoinna
Tämä on se päivä jona kirjasi alkaa
Loput on vielä kirjoittamatta
Loput on vielä kirjoittamatta
Loput on vielä kirjoittamatta