On ilta ja myrskyinen on sää
On seitsemän palkkionmetsästäjää
He tietävät missä on lainsuojaton
Josta kymmenentuhatta luvattu on.
Haaskalinnut saalistaa,
Tonni neljä ja kakskytäkahdeksan plus risat kukin saa
He kahluupaikkaa ylittää
Kun muuan toisista jälkeen jää
Hän suistuu selästä raunikon
Ja kuusi miehistä jäljellä on.
Haaskalinnut saalistaa
Tuhat kuussataakuuskytäkuus pilkku kuus likimain heitä odottaa
Vain varjo metsässä häilähtää
Sen kaksi huomaa, muut ei nää
He kääntyvät, oksa rasahtaa
Ja molemmat kuolleina putoaa.
Haaskalinnut saalistaa
Siitä neljälle palkkio kahteen ja puoleen tonniin kohoaa
He ajavat ratsunsa uuvuksiin
Ja aamulla saapuvat kanjoniin
Alas vierii lohkare hirmuinen
Se kaksi miehistä murskaten.
Haaskalinnut saalistaa
Nyt jo viisituhatta vihreäselkäistä mieheen lohkeaa
Nuo kaksi jatkavat taivaltaan
Ja miehet vaanivat toisiaan
Ja vuoripolku on vaarallinen
Miks toinen horjahti pudoten?
Jo viimeinen miehistä vuorella on
Luo saapuu hylätyn nuotion
Nyt viheltää joku vai tuuliko käy?
Hän kääntyy ja paikalla muita ei näy
Mies seisoo lailla kallion
Ja taalat jo meilkein taskussa on
Hän vetää, ampuu ja horjahtaa
Ei löydy palkkion kuittaajaa
Haaskalinnut saalistaa
Sehän kaikille kai ihan tuttua on mikä ahnetta odottaa
|
