Lirama

Tulit vastaan kadulla joukossa ihmisten,
Liikaa nähneet silmäs katsoi ei mistään välittäen.
Mä huomaan, kuinka sä pelkäät jonkun taas löytävän
Kilpesi ainoon halkeeman.

Huutaa on kenenkään aivan turhaa,
Sillä ketään ei kaupunkimme kuule kuitenkaan.
Yksin on helpompi päästä karkuun,
Kun pitäisi juosta kauemmas kuin koskaan aiemmin.

Pimeys ei koskaan saavu yksin luoksesi,
Se kantaa sylissänsä sinun kyyneleitäsi.
Mä tiedän, ettet tahdo kenenkään huomaavan,
Kuinka sinunkin veres vuotaa.

Huutaa on kenenkään aivan turhaa,
Sillä ketään ei kaupunkimme kuule kuitenkaan.
Yksin on helpompi juosta karkuun,
Kun pitäisi päästä kauemmas kuin koskaan aiemmin.

Mä, tiedän ettet tahdo kenenkään löytävän
Kilpesi ainoota halkeemaa.

Huutaa on kenenkään aivan turhaa,
Sillä ketään ei kaupunkimme kuule kuitenkaan.
Yksin on helpompaa juosta karkuun,
Kun pitäisi päästä kauemmas kuin koskaan aiemmin.