Lirama

Valoa ei varjossa näy, iloa ei surusta jää
Pois lähdettyäs aurinko sammui
Kylmä ja kuollut nyt on maa,
Viluisen tunnun tuuli saa

Varjona käyn varjojen yöhön

Sydäntä et antanutkaan, valheelliset sanasi vaan
Niin minulta veit valoni kaiken
Särön sai kello kohtalon, nyt ääni sen on soinnuton

Varjona käyn varjojen yöhön

Sydäntä et antanutkaan, valheelliset sanasi vaan
Niin minulta veit valoni kaiken
Särön sai kello kohtalon, nyt ääni sen on soinnuton

Varjona käyn varjojen yöhön