Lirama

Kerran luulin olleeni mies.
Teräskuoressa timanttimes
Kuljin kiviä potkien
Jätin jälkeeni naarmun sen
Ihan pienen vaan
Se kasvoi kasvamistaan
Kunnes potkaisin taas uudestaan.

Kääntyi kaikki päälaelleen
Muutuin kiveksi maahan routaiseen.
Jokainen potku sattui niin
Löi melkein pääni tainnoksiin
Ei auta katuakaan
Timantti loistaa vaan.
Tuskin se hiekkaa haluaa tunteakaan.

Tänään tunnen itseni valoksi ja tanssiksi taas
Mä valaisen huulillani pimenevän eilisen
Viisautta viljelen ja vapaudesta vapisen
Saan mitä haluan, mut en halua sitä, mitä saan.

refrain:
En tahdo uskaltaa sua koskettaa
Olen kyllästynyt haavoihin
Mutta illoin aina silloin
Kuljet lävitseni niin kuin kylmä yö.

James on viisas, muistaa olla aina varuillaan.
Kun rinnassa viiraa
Uneen asti heti dokaa vaan.
Toinen tahtoo keskustella,
Katsella ja jutella.
James herää, näkee ja olkaansa kohauttaa.

refrain

Kerran luulin olleeni mies
Kaiken kokenut, oppinut mies
Kunnes timantti rinnassain
Tein ihan pienen virheen vain.
Soman haavan sain
Se kasvoi kasvamistaan
Kunnes repesi mua syvältä koskettaen.
Tee mitä vaan, mut älä leiki mun tunteillain.

James on viisas, muistaa olla aina varuillaan
Saa kaikki mitä haluu, mut ei kukaan tahdo
Sitä, mitä saa
James on viisas, muistaa olla aina varuillaan
Saa mitä haluaa (2x)
Mut ei tahdo.
Ei tahdo.
Saa mitä haluaa (2x)
Mut ei tahdo.
Ei tahdo.