Lirama

Kadun äänet vaatien kutsuu
valokeilat autojen tekevät elämää
ja kaupungin lapset se herättää.
Perjantai on meille kuin huume
ilta ottaa haltuunsa miestä jokaisen
nyt huoneessain yksin mä viihdy en.

Ei sinne jäädä en malta
sut etsin vaikka maan alta

Katu kaupungin lapsien (woo-o)
katu kaupungin lapsien (woo-o)
katu meidän maailmaa kokonaan on

Kun saavut juoksen sua vastaan
mä noita tuttuja kasvoja rakastan
nyt perjantain tunnen mä alkavan.
Mun katse katseesi kohtaa
sun silmät mustaa valoa salamoi
mun korvissa perjantain häly soi.

Soi missä kaupungin ääni
sen tunnen pyöriköön pääni

refrain:
Katu kaupungin lapsien (woo-o)
katu kaupungin lapsien (woo-o)
katu meidän maailmaa kokonaan on
(naanaanaananananaa..)

On yö ja kanssasi kuljen,
me käymme reittiä pimeiden kujien
ja väistämme kulmia jengien.
Me vielä hetkeksi jäädään
ja porttikäytävän nurkassa lymytään,
kun yö meidät häivyttää hämärään.

Kaupungin äänet mä kuulen
tiedämme valvovan nyt sen

refrain

Katu vain, katu vain,
meidän yhteinen maailma.
Katu vain, katu vain,
katu on meidän maailma.

Katu vain, katu vain
meidän yhteinen maailma