Lirama

Joka ilta kun lamppu sammuu,
Ja saapuu oikea yö,
Niin Nukku-Matti nousee,
Ja ovehen hiljaa lyö.
On sillä uniset tossut
Ja niillä se sipsuttaa,
Se hiipii ovesta sisään
Ja hyppää kaapin taa.

Ja sillä on uninen lakki,
Ja sininen uninen vyö,
Ja unista jäätelön palaa
Se pienillä hampailla syö,
Ja sillä on sininen auto
Ja se auto hyrrää näin:
Surrur, surrur ja lähtee
Unen sinistä maata päin.

Ja pieni sateenvarjo
On aivan kallellaan,
Ja sinistä unien kirjaa
Se kantaa kainalossaan,
Ja unien sinimaahan
Se lapset autolla vie.
Surrur, surrur ja sinne
On sininen, uninen tie.

Ja siellä on kultainen metsä,
Ja metsässä kultainen puu,
Ja unien sinilintu,
Ja linnulla kultainen suu,
Ja se unien sinilintu
Se lapsia tuudittaa.
Se laulaa unisen laulun.